LIEDES-NIMEN SYNNYSTÄ

Jouni Kaleva 13.1.2008

Iiläisistä talonnimistä vain harva esiintyy 1500-luvun asiakirjoissa. Liedes ei kuulu näihin.

 

Sukututkija Jorma Kakko toteaa näin: Tämänhetkisen tietämykseni mukaan vanhin asiakirja, missä Liedes nimi esiintyy on Iin talvikäräjiltä vuonna 1626, jossa mainitaan "Elias Larzon i Liedhesbij" ja lisäksi ..."fiske bragder uthi Liedhesåija beck". Seuraavaksi Liedes esiintyy tietääkseni vasta vuoden 1645 autioveroluettelossa, jossa on ”Margeta enckia Liedesåjal”. Tunnetuin lienee vuoden 1647 kymmenysluettelo, jossa esiintyy Philip Eljasson Liedhes.

 

Näyttää selvältä, että Liedesoja on vanha nimi, jonka mukaan sen varteen muodostunut tila on saanut nimensä. Mitä tarkoittaa nimi Liedes?

 

Nimistötutkija Pirjo Mikkonen kirjassa Sukunimet (Otava: Helsinki 2000) toteaa näin: ”Nimi liittyy Iijokisuun lietteiseen maastoon; tienoo on vetistä niittyä.”

 

Professori Jouko Vahtola kirjoittaa Kaleva-lehden nettiversiossa 7.3.2004 Tornionjokilaakson nimistöstä näin: ”Raumon kylä sijaitsee moniputaisen Raumonjoen varsilla. Tämän Tornionjoesta Karungissa erkanevan pitkän suistohaaran nimi on yläosaltaan Liakanjoki. Tämän nimen alkuperäinen muoto on ollut Liedakanjoki, ja sen takana on saamen sana liedehk 'monihaarainen kukinto, poronsarvi tms.' Sanalla on kuvattu juuri joen alaosan runsashaaraisuutta.” http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=395337

 

Voisiko saamen sana liedehk olla Liedesojan nimessä? Onhan selitetty, että myös Ii tulisi saamen sanasta idja, yö. (Ijahis idja on yötön yö.)

 

Liedeksen talon rantatörmä on nykyisin hyvin tarkkaan 5 metrin korkeuskäyrällä meren pinnasta. Tämä mukaan alue on noussut merestä vuoden 1450 tienoilla (oletuksena nousunopeus 9mm/v). Olettaa sopii, että tämä silloinen Liedesojan suualue on otettu heti rantaniityksi ja myöhemmin viljelykseen. Elinkelpoinen tila olisi voinut syntyä 1500-luvun alkupuolella. Emme tiedä kenellä tila mahdollisesti oli ennen sen kirkkoherra Lauri Raumannuksen tai tämän Jaakko-pojan haltuun joutumista. Joka tapauksessa Liedeksen isäntä vuoden 1581 kymmenysluettelossa on Jaakko Laurinpoika. Vuoden 1591 kymmenysluettelossa isännäksi on vaihtunut Jaakon veli Elias Laurinpoika, josta suku jatkuu nykyaikaan.

 

Liedesoja saa alkunsa Iso-Liedesjärvestä, joka sijaitsee nykyisestä rantaviivasta n. 13 km sisämaahan laajan suoalueen keskellä, n. 35 - 40 metrin korkeuskäyrällä. Liedesoja on siis alkanut muotoutua karkeasti arvioiden 3000 vuotta sitten merenrannan siirtyessä länteen. Voisiko järven ja ojan nimi olla yhtä vanha?

 

Professori Kalevi Wiik esittää kirjassaan Suomalaisten juuret (Atena Kustannus oy: Keuruu 2004), että pronssikaudella (1500/1200 – 500 eKr.) Iin seutuja ovat asuttaneet ns. pohjoiset eteläsaamelaiset heimot, joiden kulttuuri oli asbestikeraaminen. Heidän kielensä Wiik arvelee olleen pohjoissaame. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa olivat pääasiallisesti saamelaisten asuttamia vielä myös 400-800 jKr.

 

Saamelaisilla olisi siis ollut hyvin aikaa ja varmaan tarvekin nimetä tämä kohtalaisen kokoinen oja, jolla on saattanut olla merkitystä esim. linnustuksessa ja nahkiaisen pyynnissä.

 

Wiikin mukaan seuraava suuri asutusmuutos tapahtui viikinkiajan lopulla noin vuonna 1100 jKr., kun Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle alkoi tulla etelästä uutta väestöä, joka samalla toi lopullisesti suomen kielen alueelle. Iin murteessa on selvät piirteet lounaissuomalaisesta, hämäläisestä ja eteläpohjalaisesta murteesta. Nämä kuvastavat keskiajan uudisasuttajien lähtöalueita.

 

 

 

 

Omaksuivatko suomalaiset uudisasukkaat Liedesojan nimen saamelaisilta vai nimesivätkö he sen itse? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Pirjo Mikkonen on pyynnöstäni ystävällisesti pohtinut asiaa perusteellisesti näin:

Pohjanmaalla on muitakin Liedes-alkuisia paikannimiä (ainakin Halsualla ja Vetelissä) ja muualla Suomessa parikymmentä Lies-alkuista nimeä. Ne kaikki ovat vesipaikkojen nimiä. Suomen murteiden arkistossa on tieto Vetelistä sanasta liedes merkityksessä 'hetteikkö'. Verbistä liedettyä on itäsuomalaisia tietoja (Lappee, Ruskeala) merkityksestä 'tulee liejua'. Hartolasta sama merkitys, Asikkalasta sana liedokas. Kangasniemellä liedokko on samaa kuin liejukko. Murteet vahvistavat käsitystä, että liedes voi merkitä jollakin tavoin liejua, vetistä maata. Äskettäin julkaistiin uusi Suomalainen paikannimikirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki 2007) Siinä on nimi Liakanjoki; se on Tornionjoen suurin suuhaara, jonka varteen ovat syntyneet kylät Liakka ja Yli-Liakka. Nimistöntutkijan (Ante Aikio) mukaan nimen alkuperäinen muoto on ollut *Liedakan-alkuinen. Ante Aikio on verrannut nimeä saamen sanaan, joka merkitsee 'kukkaa', mutta epäilee rinnastusta, koska saamen sanaan ei kuulu -kk-aines. Keminmaassa Liedakkala-niminen kylä saattaa olla samaa lähtöä, mutta sen on Jouko Vahtola selittänyt germaanisen henkilönnimen pohjalta. Ante Aikio on paikannimikirjassa selittänyt Keuruun, Tervon ja Tammelan Liesjärvi-nimet liejuisen, vesiperäisen maan pohjalta. Siis toistaiseksi ei ole syytä luopua maaperään pohjautuvasta selityksestä. Jos Iin Liedes olisi alkuaan saamenkielinen nimi ja sen sisältö olisi joensuun monihaaraisuus, muuttaisi selitys kyllä lähtökielen, mutta muuten nimeämisperuste ei olisi kovin kaukana aiemmasta selityksestä.

Suomen sanasta liedes -> joensuun vesiperäinen maasto, saamen sanasta liedehk -> monihaarainen joensuu.

 

Alkuun